Seppo Särkiniemi

Juureni ovat Etelä-Pohjanmaalla, Lappajärvellä. Kasvoin perheessä, jossa isä oli yrittäjä ja äiti kaupassa töissä. Muutin 70 -luvun lopulla Helsinkiin opiskelemaan ensin valtiotieteitä ja sitten teologiaa. 80 -luvun puolivälistä alkaen olen toiminut pappina eri puolilla pääkaupunkiseutua ja nähnyt perheiden ilon mutta myös huolet ja kysymykset. Espoo on ollut kotikuntani jo yli 20 vuotta. Vuonna 1992 saimme kaupungilta vuokratontin ja rakensimme omakotitalon Kaupunginkallioon. Perheeseeni kuuluu terveydenhoitajavaimo ja kahdeksan lasta. Näppituntuma lapsiin ja lapsiperheiden asioihin säilyy vielä pitkään: olen kolmen pienen tytön ja yhden pojan ukki - ja ylpeä siitä.

Politiikka on aina kiinnostanut minua. 16 -vuotiaana aloitin ja vieläkin se jaksaa kiinnostaa. Yhteisten asioiden hoitaminen, yhteiskunnan rakenteiden kehittäminen ja ihmisen, tavallisen suomalaisen, tasavertainen kohtelu on aina ollut sydäntä lähellä. Kunnallispoliitiikkaan tulin mukaan 1996, jolloin minut valittiin Espoon valtuustoon. Suuren kaupungin päätöksenteko on kiinnostavaa ja haastavaa. Olin mukana koulutuslautakunnassa ja toisen kauden alusta kaupunginhallituksessa.

Eduskuntaan minut valittiin 2003. Pääsin sivistys- ja perustuslakivaliokuntaan ja KELA:n valtuutetuksi. Kansanedustajuus on mielenkiintoinen näköalapaikka. Tutuksi tulee sekä ihmisen pienuus että suuruus.

Kaikki päivät eivät ole ruusuilla tanssimista, kuten ei ole missään muussakaan työssä. Mutta minua motivoi lasten tulevaisuus. Olen saanut kasvaa ja elää perheeni kanssa hyvässä maassa. Haluaisin antaa lapsilleni saman mahdollisuuden. Siksi olen ollut mukana politiikassa.